Julkaisujen luotettavuuden arviointi

Julkaisukanavia valittaessa yksi tärkeimmistä kysymyksistä on kanavan luotettavuuden arviointi. Tältä sivulta löydät tietoa laatukriteereistä sekä työvälineitä laadunarviointiin.

Avoimia julkaisukanavia valittaessa laatukriteereihin tulee kiinnittää erityistä huomiota. Avoimien julkaisujen luotettavuutta voi arvioida subjektiivisia, laadullisia ja määrällisiä indikaattoreita tarkastelemalla. Kanavan luotettavuuden ja laadukkuuden arviointiin on kehitetty myös työvälineitä. 

Käytössä ovat esimerkiksi seuraavat työvälineet:

  • Tieteellisten seurain valtuuskunnan (TSV) ja tiedeyhteisön ylläpitämästä julkaisukanavien laadunarviointia tukevasta Julkaisufoorumista voit tarkistaa tieteenalan keskeisten julkaisujen tasoluokituksen. Palvelusta löytyy hyvin etenkin kotimaisia lehtiä, kirjasarjoja, konferensseja ja kirjakustantajia.
  • Directory of Open Access Journals -tietokannasta löydät vertaisarvioituja, korkealaatuisia avoimia julkaisualustoja. Tietokanta tarjoaa suhteellisen kattavasti tietoa etenkin tasokkaista ulkomaisista avoimista julkaisuista.
  • Cabells-tietokanta listaa avoimia lehtiä, jotka on luokiteltu saalistajalehdiksi eikä niitä siten suositella julkaisukanaviksi. Helsingin yliopistolla on käytössä on predatory reports -osio, joka koostuu saalistajalehtitietokannasta. Hakutuloksesta näet listan lehteen liittyvistä epäilyttävistä piirteistä (violations), joiden perusteella se on tietokantaan lisätty.

Kiinnitä huomiota myös laadukkaiden avoimien julkaisujen tyypillisiin piirteisiin. Alta löydät listattuna sekä laadukkaiden julkaisujen ominaispiirteitä että saalistajajulkaisulle tyypillisiä ominaisuuksia.

Tarvitsetko tukea luotettavuuden arviointiin?

Ole yhteydessä kirjaston avoimen tieteen asiantuntijoihin: openaccess@helsinki.fi
  • Lehti on vertaisarvioitu ja löytyy DOAJista.
  • Lehden julkaisija on OASPAn (Open Access Scholarly Publishers Association) jäsen.
  • Julkaisu on Julkaisufoorumissa vähintään tasoluokassa 1. Huomaa, että kaikki Jufon 0-luokan julkaisut eivät kuitenkaan ole saalistajajulkaisuja, ks. myös Julkaisufoorumin käyttöohje.
  • Lehti on listattu metriikka- ja viittaustietokantoihin kuten Web of Science ja Scopus.
  • Lehden tiedot (toimituskunta, julkaisija, vaikuttavuusluvut, artikkelimaksut) on esitetty selkeästi verkkosivuilla. Huomaa kuitenkin, että kaikki OA-lehdet eivät peri kirjoittajamaksuja. 
  • Lehdellä on ISSN-numero ja se käyttää julkaisuissaan pysyviä tunnisteita kuten DOI-tunnistetta.
  • Lehden toimituskunnassa on tunnettuja alan tutkijoita ja lehdessä on ilmestynyt tunnettujen tutkijoiden laadukkaita artikkeleita.
  • Vertaisarviointiprosessi on läpinäkyvä / sen periaatteet on kerrottu. Vertaisarviointi vie yleensä aikaa vähintää kuukauden.
  • Numeroita on julkaistu säännöllisesti ja niiden pitkäaikaissäilytyksestä on huolehdittu.
  • Korkea vaatimustaso käsikirjoituksille, myös hylkäysprosenttia voi tarkastella.
  • Laadukas lehti markkinoi harvoin aggressiivisesti esimerkiksi sähköpostilla.
  • Ei mielellään julkaise jo aiemmin julkaistuja tutkimuspapereita, poikkeuksena tiedettä popularisoivat julkaisut. 

Saalistajajulkaisu/julkaisija on open access-lehti tai sen kustantaja, joka pyrkii tieteen edistämisen sijaan tekemään rahaa avoimella julkaisemisella. Saalistajulkaisut perivät kirjoittajamaksun, mutta lehdet eivät ole ammattimaisesti toimitettuja, tieteellisiä julkaisuja vaikka pyrkivät näyttämään siltä. Artikkelia ei aina välttämättä edes julkaista. Saalistajajulkaisuja on arvioitu olevan yli 15 000.

Joskus saalistajalehtiä kutsutaan myös turhamaisuusjulkaisuiksi, sillä osa tutkijoista saattaa julkaista niissä siitä huolimatta, että tietävät lehtien tieteellisen tason olevan heikko. Kun kyseisten lehtien vertaisarviointiprosessi on vain muodollinen, julkaiseminen on helppoa ja ansioluettelo täydentyy nopeasti.

Viime aikona ero saalistajalehtien ja asiallisten, mutta heikkotasoisten lehtien välillä on kaventunut ja tämä tekee saalistajalehtien tunnistamisesta yhä vaikeampaa.

Seuraavat piirteet ovat tyypillisiä saalistajajulkaisuille

  • Vertaisarviointi on nimellinen, usein hyvin nopea prosessi. Siten artikkelien sisältö voi olla virheellinen tai harhaanjohtava.
  • Julkaisupalveluita markkinoidaan aggressiivisesti esimerkiksi sähköpostilla, myös tutkijan vahvuusalueen ulkopuolella.
  • Lehtien nimet ovat samankaltaisia tunnettujen julkaisujen kanssa.
  • Tiedot, erityisesti artikkelimaksut, on esitetty epäselvästi verkkosivulla.
  • Käsikirjoitusehdotusten käsittelyprosessia ei ole kuvattu.
  • Toimituskunnissa on vähän tai ei lainkaan alan tunnettuja tutkijoita. Saattaa myös olla, että tunnettu tutkija on listattu toimituskuntaan ilman suostumusta.
  • Ei jäsenyyttä avoimen julkaisemisen järjestöissä tai lehtihakemistoissa (DOAJ, OASPA).
  • Tietoa tekijänoikeuksien omistajasta ei löydy, ei pysyviä tunnisteita tai CC-lisenssejä. Huomaa, että tämä pätee toisinaan myös muihin kuin saalistajajulkaisuihin.
  • Luokiteltu luokkaan 0 julkaisufoorumissa. Huomaa, että kaikki Jufon 0-luokan julkaisut eivät ole saalistajajulkaisuja. 

Julkaisemiseen liittyviä muita haitallisia ilmiöitä

  • Kaapatut julkaisut. Rikolliset voivat valheellisesti esittää tunnettuja lehtieä kopioimalla niiden nimen, ulkoasun ja metadatan. Tarkoituksena on kerätä julkaisumaksuja tutkijoilta, jotka luulevat julkaisevansa alkuperäisessä lehdessä.
  • Artikkelimyllyt (Paper mill) ovat yrityksiä, jotka tuottavat tehdasmaisesti huonolaatuisia tai perättömiä artikkeleita, joita myydään halukkaille julkaisua varten tai submittoidaan tieteellisiin lehtiin.
  • Tekoälyn avulla kirjoitetut tieteelliset artikkelit. Julkaisuaktiivisuuden vaatimus voi johtaa tekoälyn hyödyntämiseen artikkelin kirjoittamisessa mainitsematta sitä erikseen. Tälläiset paperit voidaan kuitenkin usein tunnistaa tiettyjen kriteerien avulla.
  • Lisätietoja saat esimerkiksi The Retraction Watchista. 

Tarvitsetko apua?

Voit aina olla yhteydessä kirjaston avoimen tieteen asiantuntijoihin palveluosoitteessa: openaccess@helsinki.fi

Frontiers on sveitsiläinen avoimien lehtien kustantaja. Yhtiöllä on hyvin paljon eritasoisia lehtiä - osa on hyvin korkeatasoisia, mutta suurin osa "vain" päteviä tieteellisiä julkaisukanavia. Osa julkaisuista on heikkotasoisempia, mikä heijastuu muun muassa niiden Jufo-luokituksessa.

Frontiersissa julkaistaan paljon ja se on suosittu tutkijoiden keskuudessa tehokkuutensa vuoksi. Helsingin yliopistolla on FinElib-konsortiosopimus avoimesta julkaisemisesta Frontiersin kanssa, mutta APC-tuki koskee vain niitä Frontier-lehtiä joiden Jufo-luokitus on 1-3.  

Sveitsiläinen MDPI on maailman suurimpia avoimien lehtien julkaisijoita, mutta sen toiminta jakaa mielipiteitä. Yhtiöllä on hyvin paljon eritasoisia lehtiä - osa on hyvin korkeatasoisia, mutta osa on suorastaan heikkotasoisia, mikä heijastuu muun muassa niiden Jufo-luokitukseen. Monet MDPI- ja Frontiers-lehdet löytyvät nollaluokasta. 

Yhtiön toiminnalle on ominaista erikoisteemanumeroiden julkaiseminen. Nopea julkaisuprosessi on johtanut siihen, että seulan on läpäissyt myös kyseenalaisia artikkeleita. Tästä syystä moni pitää MDPI:tä saalistajajulkaisijana. Saalistajalehtiä listaavasta Cabell-tietokannasta MDPI ei kuitenkaan löydy, Julkaisufoorumissa MDPI on kustantajana luokassa 0.  

On hyvä olla tarkkana MDPI:n yksittäisten lehtien tason suhteen, joka vaihtelee. Julkaisufoorumin luokitukset ovat tässä avuksi. Helsingin yliopistolla on voimassa sopimus avoimesta julkaisemisesta MDPI:n kanssa. Huomaa kuitenkin, että kirjaston julkaisumaksutuen saamiseksi lehden on oltava Jufo-luokissa 1-3. 

Tiedettä popularisoivat palvelut uudelleen julkaisevat vertaisarvioituja tieteellisiä artikkeleita ja kirjoja maksua vastaan. Artikkelit muutetaan yleistajuiseen muotoon, taitetaan kuvien kera ja julkaistaan näyttävissä verkkoalustoissa tai lehdissä. Tutkija saa palvelusta helposti levitettävän ja yleistajuisen version artikkelistaan. Palveluiden tarjoajien joukossa on sekä asiallisia yrityksiä, kuten Research Outreach ja Scientia Global että saalistajakustantajia. Innovation News Network, Intech Open sekä Open Access Government -palveluihin on syytä suhtautua varauksella. 

Tutkijoille tulee myös pyyntöjä, jotka pohjautuvat CC-lisenssin suomiin mahdollisuuksiin. Jos tiedeartikkeli tai -kirja on julkaistu avoimella CC BY-lisenssillä, joka sallii kaupallisen hyödyntämisen, tutkijalta saatetaan kysyä haluaisiko hän julkaista artikkelin uudelleen maksua vastaan. Edellä mainittuihin julkaisupalveluihin vertautuu Researchpod, joka editoi artikkeleista lyhyitä käsikirjoituksia ja podcasteja. 

Helsingin yliopisto ei rahallisesti tue julkaisemista edellä mainituissa tiedettä popularisoimaan pyrkivissä palveluissa, mutta tutkija voi itse harkita onko palvelusta hänelle hyötyä.