Kokoelman on lahjoittanut Terkolle Sirkka-Liisa Valle vuonna 2001. Kokoelma sisältää AIDSia käsittelevää aineistoa. Se koostuu monografioista, kongressijulkaisuista, kausijulkaisuista ja lehtileikkeistä sekä videoista.
Kokoelma on järjestetty NLM-luokkiin WC503-503.7, WD308. Kokoelmaan kuuluu n. 100 nimekettä. Tietokannasta aineistot löytyvät sijaintihaulla Kellari AIDS.
Aineistoja voi käyttää kirjaston tiloissa, lisäksi osaa aineistosta voi myös lainata. Aineistot saa käyttöön tekemällä niihin aineistopyynnön.
Kokoelman on lahjoittanut Hammaslääketieteen laitoksen kirjastolle professori Gösta Hahl vuonna 1945. Kokoelma sisältää keskeistä saksalaista alan kirjallisuutta 1700-luvulta vuoteen 1920 asti.
Kokoelma on järjestetty numerus currens -periaatteen (saapumisjärjestyksessä) mukaisesti. Kokoelmassa on n. 530 nimekettä. Tietokannasta kirjat löytyvät sijaintihaulla Kellari Dentarium.
Aineistoja voi käyttää kirjaston tiloissa. Aineistot saa käyttöön tekemällä niihin aineistopyynnön.
Kokoelma sisältää Suomalainen Lääkäriseura Duodecimin kokoamaa ja lahjoituksina saamaa suomalaista lääketieteellistä kirjallisuutta 1700-luvulta 1950-luvulle.
Kokoelman kirjat on järjestetty NLM-luokkiin QV-WZ. Kokoelmaan kuuluu n. 3800 nimekettä (37 hm). Tietokannasta kirjat löytyvät sijaintihaulla Kellari Duod-Fennica.
Aineistoja voi käyttää kirjaston tiloissa. Aineistot saa käyttöön tekemällä niihin aineistopyynnön.
Ekumeeninen arkisto muotoutui ja alkoi karttua teologisen tiedekunnan systemaattisen teologian laitokselle prof. Seppo A. Teinosen ansiosta 1950-luvun lopulta alkaen. Vuosien myötä kokoelmat ovat täydentyneet sekä erikseen hankitun materiaalin että lahjoitusten myötä. Arkiston kokoelmissa on materiaalia, jota ei ole saatavissa muista suomalaisista arkistoista tai kirjastoista.
Arkisto sisältää seuraavat kokonaisuudet: CPC/Särs (arkistoaineisto); Rahner-kokoelma; Küng-kokoelma; Mauerer-kansiot; Waris-kokoelma; Syrjänen-kokoelma; WCC (arkistoaineisto); WCC yleiskokoelmat (arkistoaineisto); CEC (arkistoaineisto); Lut.-ort. keskustelut; Naispappeuskeskustelut; Vaticanum II; Leuenbergin konkordia -kokoelma; LMC/Helsingin kokous; LML/LWF (arkistoaineisto); D Oppikeskustelut; Seppo A. Teinosen kokoelma; MES; Luther-projektien kansiot, Reseach evaluation; NMKY/NNKY/YMCA/YWCA jne.; NEI/NIME jne.
Arkistomateriaali on sijoitettu Helsingin yliopiston pääkirjaston suljetulle arkistoalueelle kerrokseen K4. Materiaali on tutkijoiden ja opiskelijoiden käytettävissä. Käyttäjän tulee ottaa yhteys kirjastoon sähköpostilla: kirjasto (at) helsinki.fi, otsikoksi "Ekumeeninen arkisto"
Lux Humana on lääketieteen opiskelijoille ja terveysalojen ammattilaisille suunnattu humanistinen kirjakokoelma Meilahden kampuskirjastossa. Kokoelmassa on kauno- ja tietokirjallisuutta yhteensä yli 4000 nimekettä.
Helkasta kirjat löytyvät haulla Lux. Kirjat ovat luettavissa ja lainattavissa Meilahden kampuskirjastossa. Laina-aika on 28 vuorokautta.
Osakuntakokoelman ydin ovat 1600-luvulta lähtien perustettujen osakuntien kirjastojen ja Akateemisen Lukuyhdistyksen (perustettu 1846) aineistokokoelmat. Kokoelmien kartuttaminen on näin ollen pantu alulle jo Turun Akatemian suojissa. V. 1858 osakuntien kirjakokoelmat yhdistettiin, ja näin syntyi Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan hallinnoima Yleinen ylioppilaskirjasto. Aikojen saatossa kokoelmaa täydennettiin sekä kotimaan- että vierakielisillä tieteellisillä kirjoilla ja kaunokirjallisuudella. Kirjastoon tilattiin myös lehtiä eri Euroopan maista. Pidettiin tärkeänä, että ylioppilaiden kirjasto pystyy tarjoamaan ajan sivistysihanteiden mukaista lukemista opiskelija-asiakkaille.
Kokoelman kirjat on luokitettu tieteenalojen mukaan luokkiin I-XIII, XXV A. Lisäksi on luokat kotimaisille (XXIV A ja ulkomaisille lehdille (XXIV B). Kirjoista osa on luetteloitu Helka-tietokantaan, ne löytyvät sijaintihaulla K4 Suljettu kokoelma Osakuntakokoelma. Helkasta löytyy 9 400 tietuetta, kokoelman kirjoista ja lehdistä on olemassa alkuperäinen alanmukainen pahvikortisto. V. 2013 tehty hyllylaskenta antoi kokoelman laajuudeksi n. 24 000 nidettä.
Kansainvälisesti merkittävän elämäntyön tehnyt filosofi ja professori Jaakko Hintikka (1929-2015) lahjoitti 5.1.2012 päivätyllä lahjakirjalla arkistoaineistonsa ja kirjakokoelmansa Helsingin yliopistolle. Lahjoitus käsiteltiin alustavasti kirjastossa, arkistoaineisto lähetettiin yliopiston Arkisto ja kirjaamo -yksikköön, Ludwig Wittgensteinia käsittelevät kirjat lähetettiin Hintikan toiveen mukaisesti von Wright - Wittgenstein -arkistoon yliopiston Metsätalolle, ja muut kirjat otettiin erikseen odottamaan lopullista käsittelyä.
Useissa erissä kirjastoon saadun kirjalahjoituksen laajuus oli lopulta n. 380 hm. Kirjalahjoituksesta valittiin n. 2 000 nidettä, joista muodostettiin Jaakko Hintikan kokoelma Kaisa-talon 7. krs:een. Lähtökohtana kokoelman muodostamiselle oli ajatus, että kyseessä on professori Hintikan yksityiskirjasto. Filosofian kirjojen lisäksi otettiin mukaan kirjoja Hintikan lukuisien mielenkiinnon kohteiden alalta ja muodostettiin esimerkiksi seuraavia luokkia: "Bloomsburyn ryhmä", "Matematiikka", "Tekoäly ja kognitio", "Shakki", "Tiedustelupalvelu ja vakoilu".
Kirjat löytyvät Helkasta sijaintihaulla 7. krs Jaakko Hintikan kokoelma. Kirjojen luettelointitietoihin on lisätty niteiden omistushistoria. Kirjat ovat lainattavissa, laina-aika on 28 vrk.
Heikki Nevanlinna lahjoitti Helsingin yliopiston kirjastoon vuonna 2019 akateemikko, matemaatikko Rolf Nevanlinnalle kuulunutta kirjallisuutta. Kokoelma sisältää Rolf Nevanlinnan omaa tuotantoa ja hänelle kuuluneita teoksia (yhteensä 31 nidettä) sekä kaksi puhtaaksikirjoitettua käsikirjoitusta Rolf Nevanlinnan luentomuistiinpanoista Göttingenin yliopistossa 1936-1937. Aineisto on luetteloitu Helka-tietokantaa, löytyy sijaintihaulla "Lasikaappi Rolf Nevanlinnan kokoelma" ja on käytettävissä kirjastossa pyynnöstä.
Suomalais-ugrilainen kirjakokoelma, aiemmin Suomalais-ugrilaisen Seuran kirjasto, perustettiin vuonna 1883. Harvinaisuutena ja arvokkaana osana pidetään sukukielisiä Neuvostoliitossa vuonna 1929-1939 painettuja kirjoja, joita on n. 550 nidettä. Suomalais-ugrilaisten kieleten tutkimuksen kannalta kokoelmaa pidetään erittäin merkittävänä. Kansalliskirjaston Fenno-Ugrica-kokoelmaan on digitoitu Suomalais-Ugrilaisen Seuran vanhimpia julkaisuja vuoteen 1945 saakka.
Suomalais-ugrilainen kirjakokoelma luovutettiin Helsingin yliopiston omistukseen 1.1.2012. ja siirrettiin Kaisa-taloon Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen, sittemmin Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus), kirjastosta. Kokoelman siirtyminen yliopistolle liittyi valtioneuvoston hyväksymään lakiin, jolla siirrettiin Kotuksesta Helsingin yliopistoon suomen kielen, suomalais-ugrilaisten kielten ja romanikielen tutkimustehtävät sekä kirjaston suomalais-ugrilainen kokoelma. - Suomalais-ugrilaisen kokoelman laajuus oli v. 2012 n. 1 100 hm. Tästä aineistosta kausijulkaisuja oli n. 700 hm.
Kokoelman löytäminen ja käyttö: Suomalais-Ugrilaisen Seuran ja Helsingin yliopiston kirjaston välisen sopimuksen mukaisesti soveltuva osa kokoelman aineistoista liitettiin kirjaston muihin kokoelmiin ja samalla päällekkäisyyksiä poistettiin. Aineistot on luetteloitu Helkaan.
Kausijulkaisut ("SUK Periodica"): Kausijulkaisut käsiteltiin siten, että lehdet liitettiin kirjaston lehtikokoelmiin ja sarjajulkaisut sarjakokoelmiin. Kirjastosta puuttuvat kausijulkaisut pidettiin omina kokoelmina, joista sarjajulkaisut ovat lainattavia ja lehdet käytettävissä kirjastossa. Molemmat löytyvät kirjaston avokokoelmista. Lehdet löytyvät Helkasta sijaintihaulla: K4 SUK Lehdet, ja sarjat K4 SUK Sarjat. "SUK Periodica" -kokoelman käsittelyn yhteydessä siirrettiin suljettuun kokoelmatilaan rariteeteiksi arvioituja lehtiä, jotka saa käyttöön aineistopyynnöllä. Nämä löytyvät Helkasta sijaintihaulla K4 Suljettu kokoelma SUK Lehdet. Kausijulkaisukokoelmat karttuvat edelleen lähinnä Tieteellisen kirjallisuuden vaihtokeskuksen vaihtojulkaisuilla.
Kirjat: Pienehkö osa kirjoista liitettiin Kaisa-talon muihin kirjakokoelmiin. Nämä olivat sellaisten aihepiirien kirjoja, joille on olemassa soveltuva luokka Kaisa-talon muissa kirjakokoelmissa. Suurin osa kirjoista on sijoitettu omina kokoelminaan Kaisa-talon suljettuun kokoelmatilaan, ja ne ovat lainattavia; kirjat saa käyttöön aineistopyynnöllä. Pääosa kirjakokoelmasta sisältää kielitieteellistä aineistoa, myös harvinaiskieliä käsittelevää, ja täydentää hyvin kirjaston muita kielikokoelmia. Ne kirjaluokat, jotka sisältävät 1929-1939 Neuvostoliitossa painettuja pienten suomalais-ugrilaisten kielten kirjoja, ovat käytettävissä aineistopyynnöllä kirjastossa. Nämä löytyvät Helkasta sijaintihaulla K4 Suljettu kokoelma SUK I:B. Viimeksimainituista löytyy myös vanha pahvinen kortistoluettelo, joka on käytettävissä kirjastossa.
Seuran kirjakokoelma on deponoitu kirjastolle keväällä 2003. Kokoelma sisältää pääosin oppikirjoja, mutta myös tieteellistä kirjallisuutta.
Kokoelman laajuus on n. 3200 nidettä. Ajallisesti aineisto sijoittuu 1500-luvulta 1900-luvun alkuvuosille. Kirjoista 90% sijoittuu 1800-luvulle (reilut 2900 nidettä), 1700–luvulle 210 nidettä, 1600-luvulle 26 ja 1500-luvulle 3 nidettä. Kokoelman valtakielenä on ruotsi, seuraavina saksa, latina ja muut klassiset kielet. Kokoelma on luokitettu vanhalla saksalaisella kirjain-numero-yhdistelmällä (9 pääluokkaa ja 72 alaluokkaa) ja ne heijastavat aikansa oppiainejakoa. Kirjat löytyvät Helkasta sijaintihaulla K4 Suljettu kokoelma Kasvatustieteet Kouluhistoria. Kokoelman kirjoista on olemassa alkuperäinen alanmukainen pahvikortisto.
Aineistoa voi käyttää kirjaston tiloissa tekemällä niihin aineistopyynnön. Kirjaston kokoelmavastaava voi antaa käyttörajoituksia (esim. kopiointikielto) huonokuntoisille ja vanhemmille kirjoille.
Tähtitieteen laitossarjakokoelma on n. 200 metrin kokonaisuus, joka on kertynyt observatorioiden vapaan julkaisuvaihdon tuloksena n. 1800-2000.
Laitossarjakokoelma on syntynyt vähitellen, erillään toisistaan ja eri puolilla maapalloa sijaitsevien observatorioiden julkaisuvaihdon tuloksena 1800-luvun alkupuolelta lähtien. Helsingin observatorion laitossarjakokoelmaan yhdistettiin 1970-luvulla Observatorioon yhdistetyn yliopiston Astrofysiikan laboratorion vaihtokokoelma. Muutamaa yksittäistä sarjaa lukuunottamatta kokoelman karttuminen lakkasi 1990-luvulla. Aineisto on koostumukseltaan ja iältään hyvin monimuotoista: kokoelmaan sisältyy julkaisuja, raportteja, lehtisiä, vuosikertomuksia, havaintoja ja eripainoksia. Tämäntyyppinen kokoelma on yleinen vanhoissa tähtitieteen keskeisissä tutkimuslaitoksissa ja ne pyritään nykyään säilyttämään yhtenäisinä. Aineiston keskeinen arvo on sen provenienssissa.
Aineisto löytyy Helkasta sijaintihaulla "G109 Tähtitieteen laitossarjat". Aineisto on käytettävissä Kumpulan kampuskirjastossa pyynnöstä.
Viikin erikoiskokoelma on rypäs Viikin kampuksen keskeisten tieteenalojen erikoiskokoelmia (Metsä, Maatalous, Luonnontieteet, Eläinlääketieteet ja Farmasia), joihin on koottu erityyppistä vanhaa kirjallisuutta: oppikirjoja, neuvontakirjallisuutta ja kansanvalistustyyppistä kirjallisuutta, farmakopeioita, almanakkoja, Turun akatemian väitöskirjoja ja vanhoja tieteellisiä sarjoja yms. Aineisto on pääasiassa julkaistu 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa, noin puolet on julkaistu Suomessa. Noin 50 hyllymetrin kokoelma käsittää 2170 teosta ja ne on luetteloitu Helkaan. Aineisto siirrettiin vuonna 2020 Viikin Infokeskuksesta pysyvästi Kaisa-talon K4-kellarikerroksen suljettuun varastoon.
Helkassa kunkin osakokoelman nimekelistauksen saa haulla:
K4 Suljettu kokoelma Erikoiskokoelma Farmasia
K4 Suljettu kokoelma Erikoiskokoelma Foliot
K4 Suljettu kokoelma Erikoiskokoelma Luonnontieteet
K4 Suljettu kokoelma Erikoiskokoelma Maatalous
K4 Suljettu kokoelma Erikoiskokoelma Metsä
K4 Suljettu kokoelma Erikoiskokoelma Turun akatemian väitöskirjat
Erikoiskokoelma-aineistosta on osa digitoitu avoimeksi Heldaan, jossa ne ovat pääasiassa kahden kokoelman alla: Fauna & Flora ja Vanha metsäkirjallisuus / Old literature on forestry. Kirjan tarkalla otsikolla ne löytyvät hyvin myös google-haulla.
Kokoelma sisältää Maailman terveysjärjestö WHO:n julkaisemaa aineistoa. Kokoelma koostuu Terkon WHO-dokumentaatiokeskuksen tehtävien mukaisesti terveystieteen ja lääketieteen eri alojen kotimaisista ja ulkomaisista monografioista, kausijulkaisuista ja raporteista.
Kokoelma on järjestetty NLM-luokkiin QV-WZ. Kokoelmassa on n. 5200 nimekettä. Tietokannasta aineistot löytyvät sijaintihaulla Kellari WHO.
Aineistoja voi käyttää kirjaston tiloissa, lisäksi osaa aineistosta voi myös lainata. Aineistot saa käyttöön tekemällä niihin aineistopyynnön.
Kokoelma on Vappu ja Ilkka Taipaleen lahjoitus Terveystieteiden keskuskirjastolle vuonna 199?. Kokoelma sisältää kirjallisuutta, joka käsittelee ydinsodan seurauksia ihmiselle lääketieteellisestä näkökulmasta. Kokoelma koostuu pääosin Lääkärit ydinsotaa vastaan -julkaisuista. Kokoelmassa on monografioita, kausi- ja kongressijulkaisuja, lehtileikkeitä, asiakirjoja, tiedotteita, kirjeenvaihtoa sekä videoita.
Kokoelma on järjestetty NLM-luokkiin WN, U. Kokoelmaan kuuluu n. 340 nimekettä. Tietokannasta aineistot löytyvät sijaintihaulla Kellari Ydinsota.
Aineistot saa käyttöön tekemällä niihin aineistopyynnön. Osaa aineistosta voi myös lainata.