Kaksiosaisen tutkimuksemme ensimmäisen osan tavoitteena on määrittää ja aikatauluttaa varsojen liikkumisen kehittymistä niiden kolmen ensimmäisen elinviikon aikana. Toinen osio puolestaan määrittelee nuorten varsojen oppimisen ja temperamentin kehittymistä. Molemmissa tutkimuksissa on mukana niin terveitä kuin sairaita varsoja: terveiden avulla määritämme normaalin kehityksen virstanpylväitä, ja sairaiden osalta tutkimme kehityksen viivästymiä ja poikkeamia normaalista. Tällä hetkellä tietoa varsojen kehittymisestä ja varsinkin kehityksen häiriöistä on saatavilla vain erittäin rajallisesti.
Tutkimukset voivat antaa arvokasta tietoa, joka voidaan ottaa huomioon esimerkiksi erilaisten hevosten käsittelyyn ja koulutukseen liittyen. Kehitysviivästymät voivat vaikuttaa hevosen tulevaisuuteen, joten mitä aiemmin tilanteeseen päästään puuttumaan ja tarvittavat tukitoimenpiteet aloittamaan, sitä parempi ennuste hevosella oletetaan olevan urheilu- ja käyttöhevoseksi.
Tutkimus selvittää eläimillä erittäin vähän tutkittujen ja harvakseltaan käytettyjen, mutta ihmisillä rutiininomaisesti hengityselinsairauksien yhteydessä käytettyjen fysioterapian sekä korkeavirtaushappihoidon vaikutusta keuhkokuumeisten varsojen oireisiin. Tulosten myötä pyritään kehittämään hengityselinsairaiden varsojen kuntoutusta ja hoitoa: molemmat menetelmät ovat varsaan kajoamattomia, ja tehokkaaksi havaittaessa voivat tehostaa sairaiden varsojen hoitoa. Tämän myötä terapioilla voi olla vaikutusta varsojen elinmahdollisuuksien paranemiseen, kuin myös ne voivat parantaa varsojen elämänlaatua.
Tutkimuksen toisessa osassa testataan pulssioksimetrin luotettavuutta varsoilla. Jos pulssioksimetri todetaan luotettavaksi tavaksi mitata varsojen veren happikylläisyyttä, tarjoaa tämä tutkimus uuden, varsaan kajoamattoman ja reaaliaikaisen mittausmenetelmän varsan tilan seurantaan esimerkiksi fysioterapian yhteydessä.
Hengitysfysioterapia-aiheinen tutkimushanke on Suomen Akatemian rahoittama.