Fysiologian oppiaineen päätutkimusprojektissa tutkitaan hermoston synaptisen viestinsiirron mekanismeja. Päähuomio on niissä mekanismeissa, jotka ohjaavat hermosoluyhteyksien ja aivojen toiminnallisten hermoverkkojen rakentumista kehityksen aikana. Erityisen mielenkiinnon kohteena ovat toonisesti aktiiviset kainaattityypin (KAR) glutamaattireseptorit, joiden toiminnalla näyttäisi olevan keskeinen merkitys hermoston kehitykselle.
Tutkimusta tehdään solu- ja molekyylitasolta aina hermoverkkoihin ja käyttäytyvään eläimeen saakka. Tutkimukselle onkin luonteenomaista vahva integratiivinen ote. Aikuisella eläimellä ryhmän tutkimat mekanismit liittyvät muun muassa muistijälkien muodostumiseen, sekä patofysiologiasta puhuttaessa muun muassa epilepsioihin ja mahdollisesti kivun kroonistumiseen. Lääkeainekehityksessä täysin uuden, hermosolukommunikaatiota keskeisellä tavalla säätelevän reseptorimekanismin löytäminen avaa mielenkiintoisia näkymiä entistä tarkempien ja tehokkaampien lääkeaineiden kehittelyyn.
Tutkimuksessa käytetään uusimpia sähköfysiologisia lähestymistapoja (patch-clamp, multieletrodimittaukset in vitro ja in vivo) yhdistettynä moderneihin molekyylibiologisiin ja geneettisiin menetelmiin.